Kokonaisuuden hallinta valmennuksessa.
Mitkä kaikki asiat tulisi ottaa huomioon jos haluaa oikeasti tulosta!? Avaan tässä asiaa, ja kerron samalla meidän valmennuskokonaisuudesta.
Artikkeli on myös uudessa Fitness urheilija-lehdessä.
Urheilijan valmennuksen 5 pilaria
Urheilijan valmennus on suuremmilta osin kokonaisuuden ja ison kuvan hallintaa. Kehon toiminnassa kaikki liittyy kaikkeen. Jos haluaa kehittyä valmentajana, ja saada lisää arvokkaita työkaluja omaan valmennukseen, täytyy mennä hieman syvemmälle ihmiskehon toimintaan.
Olen valmentanut kohta 14 vuotta, mutta aloin kehittyä valmentajana vasta noin viisi vuotta sitten. Miksi? Heitin egon syrjään ja aloin opiskelemaan asioita. Luulin aikaisemmin, että tiedän kaiken. Jos luulet, että tiedät jo kaiken, sinun kehittymisesi valmentajana loppuu siihen. Se, että olet tehnyt asioita 20 vuotta, ei tarkoita, että olet tehnyt niitä hyvin tai optimaalisesti, tai että et voisi tulla vielä paremmaksi valmentajaksi. Muista: ”Always a Student”
Tänä päivänä minun ja Annan valmennus koostuu viidestä eri pilarista. Se kulkee hienommin nimellä ”The Five Pillars of Human Performance”.
- Treenaaminen
”Opettele ensin treenaamaan oikein, ennekuin treenaat kovaa.”
Treenaaminen jakautuu kuuteen eri osaan, joita ovat tekniikka, ryhti, liikkuvuus, stabiliteetti, voima ja teho. Näitä asioita tulee tarkkailla jatk
uvasti treenissä ja kaikkiin tulee kiinnittää huomiota. Esimerkiksi: jos lonkassa on huono liikkuvuus, tällöin kyykyn ala-asennossa et ole stabiili, minkä seurauksena voimantuotto pienenee. Tai jos kyykkytekniikkasi on kunnossa, mutta tietyissä nivelkulmissa et pysty kannattelemaan kehon ryhtiä kunnolla, se voi saada aikaan kipua väärään paikkaan. Tällöin et kykene treenaamaan oikealla teholla kehitystä silmällä pitäen.
- Ravinto ja lisäravinteet
”Et ole sitä mitä syöt - olet sitä, miten kehosi käyttää ravinnon, mitä syöt. ”
Ruoansulatus, vatsahapot, matala-asteiset tulehdustilat yms. vaikuttavat todella paljon esimerkiksi siihen, imeytyykö vai varastoituuko nautittu ravinto. Ravinnossa ei kannata olla ” One size fits all” -periaatteella. Kaikille ei yksinkertaisesti sovi suuri määrä hiilihydraattia, toisille sopii hieman korkeampi proteiininsaanti jne. Toiset taas oikeasti selkeästi hyötyvät lisäravinteista, ja toiset jopa tarvitsevat niitä, vaikka eivät itse edes sitä tiedä (osa vegaaneista). Myös oikean ruokamäärän optimointi tavoitteen mukaan on puolet hommasta. Tässä ei pystytä millään laskukaavalla huomioimaan sitä, onko valmennettavan keho stressitilassa ja onko hänen palautumisensa riittävää. Nämä kaksi asiaa vaikuttavat suoraan siihen, mitä kehossa tapahtuu.
3.Palautuminen ja uni
”Enemmän ei ole enemmän, fiksummin on enemmän. ”
Todella moni haluaa treenata salilla 5-6 x viikossa ja siihen vielä cardiot ja muu liikkuminen päälle, vaikka oma palautuminen edellyttäisi tekemään harjoituksia maksimissaan 3-4 kertaa viikossa.
Usein heikentynyt unen määrä tai unen laadun väheneminen johtuu omista valinnoista: liiallinen hermoston kuormitus (some, kofeiini yms.), yhden jos toisenkin Netflix- sarjan jakson katsominen kun pitäisi mennä nukkumaan, sinivalon aiheuttamat haitat (melatoniinin tuotanto laskee). Priorisoidaan siis, mikä on urheilijalle oikeasti tärkeää. Ehkä palautumisesta pitäisi alkaa käyttää nimitystä ”kehitysaika” niin urheilijan suhtautuminen palautumiseen muuttuisi: treenaat neljä kertaa viikossa, ja aina kun riittävä ärsyke salilla on saatu, menet kotiin kehittymään.
- Stressi ja mindset
”Kaikki lähtee latvasta”, sanoo hyvä ystäväni ja Mind Coach Teemu Karppinen.
Jos sinulla on stressiä, joka on jatkunut esimerkiksi kaksi viikkoa, todennäköisesti et saa nukuttua tarpeeksi. Tämä taas vaikuttaa suoraan palautumiseesi sekä siihen, miten sinun kehosi toimii. Jos stressiajatukset tulevat mieleen salilla, et pysty keskittymään tekemiseen. Tällöin et saa toivottuja tuloksia, ja sekin alkaa stressaamaan. Kaikki tämä on yleistä ja inhimillistä. Tämän takia valmentajan työkalupakista täytyy löytyä keinoja, miten stressiä saadaan vähennettyä, miten urheilijan itsetuntemusta parannetaan ja näin myös jatkossa vastaavaa stressitilannetta on helpompi käsitellä. Stressi mielletään aina negatiiviseksi asiaksi. Se on kuitenkin ihmisen nerokas hälytysjärjestelmä: jos stressi iskee päälle, tiedostat, että jotain pitää vähentää, muuttaa, lisätä tai poistaa.
Valmennuksessa täytyy tiedostaa, että ihminen on psykofyysinen kokonaisuus. Keho vastaa siihen, mitä mieli sanoo. Jos mietit ennen sarjaa, että ”en kyllä taida jaksaa tällä kahdeksaa toistoa”, olet todennäköisesti oikeassa. Jos taas mietit ”tänään tehdään ennätykset, LET´S GO” niin todennäköisesti olet taas oikeassa.
- Hengitys
”Suu on syömistä varten, nenä on hengittämistä varten.”
Hengityksen, hiilidioksidin ja happimolekyylien välinen toiminta on huomattu jo 1900-luvun alussa (kts. Bohrin efekti). Oikeanlainen hengitys sekä erilaiset hengitysharjoitukset parantavat urheilijan suorituskykyä. Tätä on testattu ensimmäisenä maratoonareilla, jolloin huomattiin, että keskisyke tippui huomattavasti niillä jotka hengittivät ”oikein”.
Suorituskyvyn parantaminen ja erilaiset hengitysharjoitukset auttavat unen saamisessa, alentavat stressitasoja ja parantavat jopa ruoansulatusta. Miten? Hermoston kautta: Sympaattinen ja parasympaattinen hermosto ovat yhteydessä ruoansulatukseen, aivan kuten hengityskin. Oikeanlaiseen hengittämiseen keskittyminen urheilussa on Suomessa vielä aika lähtökuopissa, mutta toivotaan että sekin tulee ajan kanssa yleistymään.
”The Jedi of Human Performance”
Tuomas Takalo
